Hollywood on vuosikymmenten ajan tehnyt huijareista ja mestaririkollisista valkokankaan kiehtovimpia hahmoja. Nokkelat suunnitelmat, näyttävät ryöstöt ja odottamattomat juonenkäänteet pitävät katsojan otteessaan, vaikka tarinan päähenkilö toimisi lain väärällä puolella.
Erityisesti kasinoihin sijoittuvat rikoselokuvat ovat nousseet suosioon, sillä suuret rahasummat ja tarkkaan valvotut pelisalit tarjoavat otolliset puitteet jännitykselle. Siinä missä live kasino tuo nykyään aidon pelipöydän tunnelman kotisohvalle, Hollywoodissa kasinoista on rakennettu näyttämöitä mitä mielikuvituksellisimmille huijauksille. Ehkä olet joskus huomannut jopa kannustavasi elokuvan rikollista onnistumaan suunnitelmassaan. Mutta mitkä hahmot ovat jääneet parhaiten mieleen, ja mikä tekee heistä niin kiinnostavia?
Ocean’s Eleven teki kasinoryöstöstä viihdettä
Vuonna 2001 ensi-iltansa saanut Ocean’s Eleven kuuluu Hollywoodin tunnetuimpiin ryöstöelokuviin. Steven Soderberghin ohjaamassa elokuvassa George Clooneyn esittämä Danny Ocean kokoaa yksitoista rikollista toteuttamaan kunnianhimoista suunnitelmaa. Tarkoituksena on ryöstää kolme Las Vegasin kasinoa, joiden yhteisessä holvissa säilytetään valtavia rahasummia.
Ryöstön kohteina ovat Bellagio, The Mirage ja MGM Grand. Elokuvan vetovoima perustuu kuitenkin ennen kaikkea sen hahmoihin. Danny Ocean on itsevarma ja karismaattinen rikollinen, joka onnistuu vakuuttamaan muut osallistumaan lähes mahdottomalta vaikuttavaan suunnitelmaansa. Brad Pittin esittämä Rusty Ryan toimii hänen luotettavana kumppaninaan.
Ocean’s Elevenin tuotantobudjetti oli noin 85 miljoonaa dollaria, mutta maailmanlaajuiset lipputulot nousivat yli 450 miljoonaan dollariin. Suosio johti kahteen jatko-osaan vuosina 2004 ja 2007 sekä vuonna 2018 julkaistuun Ocean’s 8 -elokuvaan.
Elokuva onnistui tekemään huolellisesti suunnitellusta rikoksesta viihdyttävän älypelin. Katsojana pääset seuraamaan, kuinka jokainen ryhmän jäsen hyödyntää omaa erityisosaamistaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Huumorin, jännityksen ja näyttävän ympäristön yhdistelmä toimii edelleen yli kaksi vuosikymmentä ensi-illan jälkeen.
Frank Abagnalen uskomaton tarina valloitti valkokankaat
Steven Spielbergin vuonna 2002 ohjaama Catch Me If You Can kertoo nuoresta huijarista, joka onnistuu esiintymään useiden eri ammattien edustajana. Leonardo DiCaprion esittämä Frank Abagnale huijaa ihmisiä muun muassa lentäjän, lääkärin ja lakimiehen rooleissa.
Elokuvassa Abagnale hyödyntää ennen kaikkea esiintymistaitojaan ja ihmisten luottamusta. Hän huomaa nopeasti, että vakuuttava käytös ja oikeanlainen pukeutuminen voivat avata ovia, jotka muuten pysyisivät suljettuina.
Tom Hanks esittää FBI-agentti Carl Hanrattya, joka yrittää saada nuoren huijarin kiinni. Kaksikon välinen takaa-ajo muodostaa elokuvan keskeisen juonen.
Catch Me If You Can oli suuri menestys. Sen tuotantobudjetti oli noin 52 miljoonaa dollaria, ja maailmanlaajuiset lipputulot nousivat yli 350 miljoonaan dollariin.
Elokuva pohjautuu Frank Abagnalen kertomuksiin omasta nuoruudestaan, mutta tarinan todenperäisyys on herättänyt myöhemmin kysymyksiä. Monia Abagnalen väittämiä huijauksia ja ammattirooleja on kyseenalaistettu.
Leonardo DiCaprion esittämä Jordan Belfort hurmaa ja kauhistuttaa
Martin Scorsesen ohjaama The Wolf of Wall Street julkaistiin vuonna 2013. Elokuva perustuu yhdysvaltalaisen pörssimeklarin Jordan Belfortin muistelmiin, joissa hän kuvaa nousuaan Wall Streetin varakkaiden välittäjien joukkoon.
DiCaprion esittämä Belfort perustaa Stratton Oakmont -nimisen välitysyhtiön ja rakentaa ympärilleen valtavaa omaisuutta. Menestys perustuu kuitenkin sijoittajien harhaanjohtamiseen ja osakkeiden hintojen manipulointiin.
Elokuvassa nähdään ylellisiä huvijahteja, kalliita urheiluautoja ja juhlia, joiden mittakaava kasvaa jatkuvasti. Belfortin elämä muuttuu yhä hallitsemattomammaksi, mutta rahantulo näyttää pitkään jatkuvan.
The Wolf of Wall Street keräsi maailmanlaajuisesti lähes 390 miljoonan dollarin lipputulot ja sai viisi Oscar-ehdokkuutta.
Elokuvan kiinnostavuutta lisää sen ristiriitainen päähenkilö. Belfort osaa motivoida työntekijöitään ja saada ihmiset uskomaan lähes mitä tahansa. Samalla hänen toimintansa aiheuttaa vakavia taloudellisia vahinkoja. Todellinen Belfort tuomittiin arvopaperipetoksista ja rahanpesusta, ja hänet määrättiin maksamaan uhreilleen yli 110 miljoonan dollarin korvaukset.
Hollywoodin mestaririkolliset eivät aina tarvitse aseita
Rikoselokuvien päähenkilöt eivät aina turvaudu väkivaltaan saavuttaakseen tavoitteensa. Monet valkokankaan tunnetuimmista huijareista käyttävät aseinaan älykkyyttä, esiintymistaitoja ja kykyä ennakoida muiden ihmisten toimintaa.
Hyvä esimerkki tästä on vuonna 1973 julkaistu Puhallus eli The Sting. Paul Newmanin ja Robert Redfordin tähdittämässä elokuvassa kaksi huijaria suunnittelee monimutkaisen petoksen rikollispomoa vastaan. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa, mukaan lukien parhaan elokuvan palkinnon.
Myöhemmissä rikoselokuvissa samaa ajatusta on kehitetty moniin eri suuntiin.
Tunnettuja esimerkkejä ovat muun muassa seuraavat elokuvat:
- The Usual Suspects (1995) rakentuu kuulustelun ja vähitellen paljastuvien salaisuuksien ympärille.
- Inside Man (2006) kuvaa pankkiryöstöä, jossa rikollisten todelliset tavoitteet pysyvät pitkään epäselvinä.
- Now You See Me (2013) yhdistää taikatemput ja näyttävät ryöstöt tarinaksi, jossa yleisöä johdetaan jatkuvasti harhaan.
- Focus (2015) seuraa ammattihuijaria ja tämän oppilasta, joiden suhdetta monimutkaistavat luottamus ja petokset.
Näiden elokuvien yhteinen piirre on se, ettei katsoja välttämättä tiedä kaikkea tapahtumista. Tarinan edetessä paljastuu uusia yksityiskohtia, jotka muuttavat aikaisempien kohtausten merkitystä.
Erityisen onnistuneissa huijauselokuvissa loppuratkaisu saa jopa katsomaan koko tarinan uudelleen. Ensimmäisellä katselukerralla huomaamatta jääneet vihjeet voivat paljastua vasta myöhemmin.
Miksi elokuvien huijarit onnistuvat voittamaan katsojan puolelleen?
Hollywoodin huijarihahmoissa on usein piirteitä, joita katsojat arvostavat myös tavallisissa sankareissa. He ovat älykkäitä, rohkeita ja määrätietoisia. Lisäksi he onnistuvat usein päihittämään vastustajia, joilla on enemmän rahaa, valtaa tai muita resursseja.
Erityisesti altavastaajan asema tekee rikollisesta helposti lähestyttävän. Jos päähenkilö yrittää huijata vaikutusvaltaista rikollispomoa tai korruptoitunutta liikemiestä, hänen toimintansa voi tuntua oikeutetummalta kuin todellisuudessa olisi.
Katsojan suhtautumiseen vaikuttavat erityisesti kolme asiaa:
- Päähenkilön karisma saa hänen toimintansa tuntumaan kiinnostavalta, vaikka se olisi moraalisesti kyseenalaista.
- Monimutkaiset suunnitelmat tarjoavat mahdollisuuden yrittää ratkaista tapahtumien kulkua ennen elokuvan hahmoja.
- Yllättävät paljastukset palkitsevat tarkkaavaisen katsojan ja tekevät tarinasta mieleenpainuvan.
Taitavasti rakennettu tarina voi saada sinut jopa unohtamaan hetkeksi, että elokuvan päähenkilö on rikollinen. Vasta loppuratkaisussa käy joskus ilmi, kuinka monen ihmisen kustannuksella hänen menestyksensä on saavutettu.
Kaikki Hollywoodin huijarit eivät kuitenkaan selviä teoistaan ilman seurauksia. Monet tunnetuimmista rikoselokuvista päättyvät pidätyksiin, petoksiin tai tilanteisiin, joissa päähenkilön oma ahneus koituu hänen kohtalokseen.
Parhaat huijauselokuvat onnistuvat vielä yhdessä asiassa. Ne saavat katsojan uskomaan olevansa koko ajan tapahtumien tasalla, kunnes viimeinen paljastus osoittaa jotakin aivan muuta. Silloin huomaat, että elokuvan taitavin huijari ei välttämättä onnistunut vedättämään vain muita hahmoja, vaan myös sinua.
